Rasisminvastaisella viikolla osallistuin @JennyKasongo yhdenvertaisuusiltaan ja siellä Vanessa Grant kertoi kuvassa näkyvän sitaatin.
Ainahan se pysäyttää, koska tunnistan olleeni tuossa tilanteessa se, joka ei ole sanonut mitään.
Kirjoitin hieman pitemmin ajatuksia nettisivuille: https://samimaatta2025.fi/kirjoitukset/rasisminvastainen-viikko/
Koen, että on hankala puhua rasismista, koska pelkään sanovani jotain väärin tai kiinnittäväni huomion itseeni sen sijaan, että puhuisin itse ongelmasta.
Rasismi koskettaa muita, eikä minua. Sen ymmärtäminen on siksi mahdotonta. Se ei kuitenkaan estä minua tai meitä toimimasta, kun huomaamme ja kuulemme sitä.
Arvind Ramachandran (kanssaehdokas) on sanonut hyvin, että ilo ja toivo on radikaalia synkkänä aikana. Se on sitä nytkin. Siksi haluaisin lopettaa kuitenkin siihen, että liittolaiseksi opettelemista ei tarvitse pelätä.